Taas on meny kokonainen viikko ku muistan päivitää tätä blogia enää 9 päivää viimeisiä päiviä viedään. Viikon loppu meni oikeen hyvin ei tapahtunut mitään erityistä oleskelin huoneesani jä kävin sununtaina kävelemässä ympäriinsä. Maanantai työ päivä alko ihan normisti aamukahvin kautta töihin päivä meni ylätävän nopeesti eikä lapsetkaan ollu yhtään ilkeitä. Päivän pääteeksi Ann-mari autoi minua kertomaan ohjaajille että otan 6 vapaa päivää jonka seurauksena menen vasta kahdeskymenes kuudes päivä töihin joka onkin viralisesti viimeinen työ päivä toivotavasti en itke kauheasti. Tiistai meni nopeasti niinkuin koko viikko meni ylätävän nopeasti ja toivotavasti viikon lopukin menisi nopeasti. keskiviikkona olin vähän kävelemässä kävelin jonekiin jonne en ollut koskaan mennyt ja löysin paljon kauniita paikoja ja unpikujia löysin valtavasti mutta oli ihan kivaa kävellä yksikseen täälä ja hoilata musikin tahdisa nuotin vierestä täytäkurkua. torstaina olin taas huoneeseen telkeytyneenä. perjantaina tein portugalin kielen tunteja varten läksyt valmiiksi ja kirjotin portugaliksi tarinan mikä piti kirjotaa ja tietenkin jätän kaiken viimetipaan. laitan tarinan tähän siten tekstien lopuksi niin ne jotka haluavat voivat sen lukea ite tykästyin omaan tarinaani. Päivä meni oikeen mukavasti ilalla Ann.mari ja Ina oli tehnyt ruokaa ja pyysivät minua siten sine syömään ja ruoka oli oikein hyvää.
Pieni linntu.
olipa kerran linnunpoikanen jonka äitilintu oli ilkeä ja ankara. linnun poikanen itki monta
kertaa. mutta häntä lohdutti se että jonain päivänä hän pääsisi pois. Kun linnun poika
saavutti teini iän hän vihdoin lähti pesästä hänen lentonsa ei ollut yhtään hyvä. Hän ei tahtonut millään oppia mitään mutta hän oppi pikku hiljaa. Hän rakensi oman pesän ja sai uusia ystäviä jotka tukivat häntä. mutta hän pääti kokeilla suurta haasteta joka hänelle oli koskaan tullut vastaan. Hän pääti lähteä kauas kauas omasta kodistaan toiseen maahan vähäksi aikaa katsomaan pärjäisikö hän tällä matkalla. Matka oli pitkä muta hauska ystävän seurassa. Hän pääsi perille häntä väsytti mutta hän oli innoisaan kaikesta uudesta ja iloinen pästesään perille. Kuukaudet vierivät ja linun poikanen kasvoi nuoreksi aikuiseksi matkansa myötä. Hän sai uusia ystäviä ja kohtasi haasteita joista hänen oli selviydyttävä. kun linun tuli aika lentää takaisin kotiin hän oli innoisaan päästäkseen takaisin kotiin muta samalla surulinen koska hän ei ehkä näkisi uusia ystäviä enää. mutta hän toivoi ja uskoi että hän näkee kaikki vielä. Niinpä lintu lähti lentämään kohti kotia muistellen ihania hetkiä joita oli kokenut
Loppu